Mainonta ChatGPT:ssä on täällä

Näitkö jo mainoksen keskustelussa AI:n kanssa

Generatiivinen tekoäly on muokannut tapaa, jolla ihmiset etsivät tietoa, vertailevat tuotteita ja tekevät ostopäätöksiä, ja sen seurauksena myös digitaalinen markkinointi elää ehkä suurinta murrostaan sitten hakukone- tai sosiaalisen median mainonnan synnyn.

Uusia tuulia tähän kehitykseen tuo ChatGPT, joka on avannut brändeille täysin uuden tavan tavoittaa kuluttajat juuri silloin, kun he esimerkiksi suunnittelevat jotain uutta. Mainonta on syyskuusta lähtien ollut mahdollista myös Suomessa.

Mitä on ChatGPT-mainonta ja miksi se toimii?

ChatGPT-mainonta tarjoaa yrityksille mahdollisuuden näkyä alustalla, jossa ihmiset suoraan ideoivat ja hakevat vastauksia arjen ja työelämän kysymyksiin. Siinä missä perinteinen hakukonemainonta perustuu pitkälti yksittäisiin hakusanoihin, ChatGPT-mainonnassa hyödynnetään ainakin teoriassa keskustelun syvällistä kontekstia ja aitoa ostoaietta.

Mainokset näkyvät omassa, selkeästi merkityssä laatikossaan tekoälyn vastauksen alapuolella. Ne sisältävät visuaalisen elementin (kuten tuotekuvan), otsikon, tiiviin kuvauksen sekä suoran linkin verkkokauppaan tai palveluun. ChatGPT:n taustalla oleva OpenAI on vakuuttanut omassa viestinnässään, että mainonta ja tekoälyn vastaukset toimivat erillään, eli mainonnan ei pitäisi vaikuttaa tekoälyn varsinaisiin vastauksiin millään tavalla.

ChatGPT-mainonnan hyötyjä:

  • Kontekstisidonnaisuus: Mainonnan ei pitäisi ilmestyä satunnaisesti, vaan se liittyy suoraan käynnissä olevaan keskusteluun. Kun käyttäjä kysyy tekoälyltä neuvoa tiettyyn ongelmaan, mainos voi tarjota siihen suoran, helposti klikattavan ratkaisun.

  • Korkea ostoaie: Tekoälyä käytetään usein vertailuun, suunnitteluun ja ratkaisujen etsimiseen. Parhaimmillaan ChatGPT-mainos tavoittaa kuluttajan juuri silloin, kun ajatus on muuttumassa konkreettiseksi hankinnaksi.

  • Selkeä käyttökokemus: Mainokset on erotettu omaksi, tunnistettavaksi osakseen orgaanisista vastauksista, mutta niiden visuaalinen ilme on suunniteltu istumaan luonnollisesti osaksi alustan käyttöliittymää.

Dingle vei Värisilmän digimainonnan tekoälyn aikakaudelle

Autamme Dinglellä pitkäaikaista asiakastamme Värisilmää ottamaan markkinoinnissaan haltuun digitaalisten kanavien uusimmat tuulet. Pintamateriaalien, sisustamisen ja remontoinnin asiantuntijana tunnettu Värisilmä hyödyntääkin nyt ChatGPT-mainontaa tavoittaakseen kotiansa uudistavat kuluttajat uudenlaisessa ympäristössä.

Kuten moni muukin asia, remontointi ja sisustaminen alkavat usein digitaalisesta ideoinnista. Kun kuluttaja hakee sopivaa maalisävyä lämpimän puun pariksi tai etsii ohjeita tehosteseinän tapetointiin, tekoäly toimii arjen sparraajana, ja juuri tässä hetkessä brändien on erityisen herkullista olla mukana.

No, toimiiko se?

Aika näyttää, mutta merkit ovat positiivisia. Uusiin kanaviin ei tietenkään kannata mennä vain siksi, että ne ovat uusia, mutta ChatGPT:n mainonnassa on kuitenkin helppo nähdä mahdollisuuksia usealle brändille.

Värisilmän on hyvä päästä osaksi pintamateriaaleja ja remointointia koskevia tekoälyhakuja, ja esimerkiksi muuttofirma voisi mainostaa ChatGPT:n käyttäjän kysellessä vuokrasopimuksista tai muista asioista, joita tulee ottaa huomioon uutta kotia etsiessä.

Seuraamme ChatGPT-kampanjoidemme tuloksia ja oppeja tarkasti: mikä toimii, millaisissa tilanteissa mainonta osuu kohdalleen, minkälaista liikennettä ChatGPT:n kautta mahdollisesti ohjataan ja mitä tekoälymainonta voi parhaimmillaan tarkoittaa osana laajempaa digimarkkinointia.

Kalle Vainikainen, Media Lead

Kalle on Dinglen mediatiimiä vetävä digimarkkinoinnin ja maksetun mainonnan ammattilainen. Sisältöspesialistin roolista mainonnan ja mediasuunnittelun maailmaan aikanaan pivotoineena Kallella on mediavalintojen ja datan tuntemisen lisäksi vahva käsitys siitä, minkälainen sisältö toimii missäkin kanavassa ja miksi. Kallen raporteissa kvantitatiivista analyysiä tuetaan aina myös kvalitatiivisilla havainnoilla. Vapaa-ajalla Kalle kuluttaa äänihuulia futiskatsomossa ja keikoilla.

Seuraava
Seuraava

Markkinointi Gen Z:lle - mikä toimii, mikä ei?